Säännöt

1. NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Suomen Lasitaiteilijat LASITA ry, kotipaikka on Tampere. Ruotsiksi yhdistyksen nimi on Finlands Glaskonstnärer LASITA rf ja epävirallisesti englanniksi käännettynä Finnish Glass Artists Society, LASITA.

2. TARKOITUS JA TOIMINTA

Suomen Lasitaiteilijat LASITA ry:n tarkoituksena on toimia suomalaisten lasitaiteilijoiden yhteisönä, edistää lasitaiteen eri alojen tuntemusta ja arvostusta sekä hankkia tunnustusta lasitaiteilijoille. Yhdistyksen toimialueena on koko Suomi. Yhdistys pyrkii toimimaan yhteistyössä muissa maissa toimivien lasiyhdistysten tai yksittäisten lasitaiteilijoiden kanssa.
Lisäksi Suomen Lasitaiteilijat LASITA ry pyrkii:
    •    kehittämään lasitaiteilijoiden yhteistoimintaa ja näkyvyyttä;
    •    parantamaan työolosuhteita ja toimintaedellytyksiä;
    •    kohottamaan jäsentensä ammattipätevyyttä ja arvostusta;
    •    edistämään jäsentensä yhteisiä, yleisiä ja ammatillisia etuja.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää näyttelyjä, kursseja, opintomatkoja ja lisäkoulutusta jäsenille; kilpailuja, luento- ja muita vastaavia yleisötilaisuuksia; antaa lausuntoja ja tekee aloitteita lasitaidealan kysymyksistä, harjoittaa alaan liittyvää julkaisutoimintaa, kerää kokoelmia sekä harjoittaa lasimuseotoimintaa. Yhdistys pyrkii solmimaan yhteyksiä muihin taiteilijayhdistyksiin ja alan liittoihin sekä edustamaan jäseniään ammatillisissa asioissa kotimaassa ja ulkomailla.
Toimintansa tukemiseksi Suomen Lasitaiteilijat LASITA ry voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä avustuksia ja apurahoja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta ja toimeenpanna rahankeräyksiä, juhlatilaisuuksia ja arpajaisia hankittuaan asianomaisen luvan. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille, eikä sen toiminta muutenkaan ole pääasiallisesti taloudellista laatua.

3. JÄSENET

Suomen Lasitaiteilijat LASITA ry:n varsinaisia jäseniä voivat olla Suomen kylmä- ja kuumalasitaiteen tekijät. Yhdistyksen varsinaiselta jäseneltä edellytetään riittävää lasialan ammatillista taitoa ja koulutusta sekä näyttöä toimimisesta lasitaiteilijana. Varsinaiset jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Jäsenen tulee hyväksyä yhdistyksen säännöt ja maksaa jäsenmaksunsa sekä toimia aktiivisesti yhdistyksen tavoitteiden hyväksi.
Varsinaisten jäsenten lisäksi yhdistyksellä voi olla myös yhteisö- ja kannatusjäsenenä yksityishenkilö, yritys, rekisteröity yhdistys tai julkisoikeudellinen yhteisö, joka haluaa olla mukana tai tukea yhdistyksen toimintaa.
Hallituksen yksimielisestä esityksestä voi vuosikokous kutsua Suomen Lasitaiteilijat LASITA ry:n kunniajäseneksi henkilön, joka on ansioitunut erityisesti yhdistyksen toiminnassa tai toiminut Suomessa huomattavan ansioituneesti lasitaiteen alalla. Yhteisö-, kannatus- ja kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.

4. JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksukehotuksesta huolimatta maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU

Varsinaisilta- yhteisö- ja kannatusjäseniltä peritään liittymis- ja vuotuinen jäsenmaksu, joiden suuruudesta päättää syyskokous.

6. HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljä-kuusi (4-6) varsinaista sekä kolme (3) varajäsentä. Hallituksen jäsenmäärä, jäsenet ja varajäsenet valitaan syyskokouksessa seuraaviksi kolmivuotiskausiksi siten, että yhteensä yksi-kaksi (1-2) varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen on vuosittain erovuorossa. Erovuoroisuus ratkaistaan ensimmäisen kerran arvan myöhemmin kauden mukaan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät kuitenkaan voi olla erovuorossa samanaikaisesti. Jäseniä hallitukseen valittaessa pyritään huomioimaan tasapuolisesti jäsenistön edustamat lasitaiteen alat sekä noudattamaan alueellista tasapainoa.
Puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kolme vuotta. Samassa tehtävässä voi toimia yhtäjaksoisesti enintään kaksi täyttä kautta mahdollisen vajaan kauden lisäksi.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii.
Hallitus voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa ulkopuolisia asiantuntijoita, asettaa työryhmiä ja jaostoja.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on:
    •    valita keskuudestaan varapuheenjohtaja sekä ottaa sihteeri, rahastonhoitaja ja muut tarvittavat virkailijat;
    •    valita yhdistyksen edustajat tarvittaviin toimikuntiin ja tehtäviin;
    •    kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat;
    •    huolehtia yhdistyksen kokouksien päätösten toimeenpanosta;
    •    hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta;
    •    laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa tilikautta varten ja laatia toimintakertomus sekä valmistella edellisen tilikauden tilinpäätös;
    •    hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä pitää jäsenluetteloa;
    •    edustaa yhdistystä.

8. TILINTARKASTAJAT

Yhdistyksellä on kevätkokouksen valitsema yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja.

9. TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään helmikuun lopussa. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

10. YHDISTYKSEN TOIMINIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai hallituksen varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja kaksi yhdessä. Hallitus voi myös määrätä yhdistyksen toimihenkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

11. KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Kokouskutsu on toimitettava jäsenille kirjeellä tai sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen postileiman mukaan vähintään 10 päivää ennen kokousta.

12. YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maalis- tai huhtikuussa. Yhdistyksen syyskokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä loka- tai marraskuussa. Yhdistyksen hallitus määrää kokouspaikan.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle helmi- tai syyskuun loppuun mennessä, jotta asia voidaan sisällyttää seuraavaan kokouskutsuun.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Jäsenellä, jonka erääntynyt jäsenmaksu on maksamatta, ei ole äänioikeutta. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Päätökseksi tulee se mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

13. SYYSKOKOUS JA KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
    •    kokouksen avaus;
    •    todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
    •    valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa;
    •    hyväksytään kokouksen työjärjestys;
    •    vahvistetaan toimintasuunnitelma;
    •    vahvistetaan talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus seuraavaa vuotta varten;
    •    valitaan joka kolmas vuosi hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi;
    •    valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle sääntöjen 6§ mukaisesti;
    •    valitaan yhdistyksen edustajat edustamaan yhdistystä muihin yhdistyksiin päin tapaus- ja projektikohtaisesti;
    •    päätetään sääntömääräisten kokousten koollekutsumistavasta sääntöjen 11§ mukaisesti;
    •    käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
    •    kokouksen avaus;
    •    todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
    •    valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa;
    •    hyväksytään kokouksen työjärjestys;
    •    esitetään toimintakertomus;
    •    esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto;
    •    päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille;
    •    valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle yksi varatilintarkastaja;
    •    käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

14. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA 
YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Yhdistyksen kirjasto ja arkisto siirtyy yhdistyksen lakatessa tai purkautuessa Suomen lasimuseolle.